Pääsin
nappaamaan elämäni ensimmäiset muusikko-/promokuvat viikko sitten
perjantaina, kun kauan odotetut ja suunnitellut kuvaukset Juhanin kanssa
koittivat. Pikkujännityksen kera kokoonnuimme Pispalan vanhalla
tulitikkutehtaalla Juhanin ja Pasin kanssa ja lähdimme etsimään sopivaa
leiri- ja kuvauspaikkaa sisältä.
Kuvausten alussa mukana menossa oli myös salamat, mutta päädyin kuitenkin hylkäämään ne suhteellisen nopeasti, kun aloin keksiä, miten Juhania ajetaan. Parhaat kuvat tulivat ehdottomasti niin, että Juhani vaan soitti ja minä räpsin tilannekuvia, eikä pikkusalamat pysyneet siinä vauhdissa mukana. Onneksi tuolla tehtaalla on hyvät isot ikkunat, joista tuli hyvä luonnonvalo sisään. Jonkin verran annettiin asentoja ja jalkojen paikkoja, mutta enimmäkseen huristeltiin mukavasti ja helposti automaattivaihteilla.
Yllä oleva kuva valikoitui tästä setistä henkilökohtaiseksi suosikikseni, koska tuohon hetkeen jotenkin ihmeellisesti sisäistyi se ihminen, johon olen tässä muutaman kuukauden aikana tutustunut; leppoisa, huumorintajuinen rokkimies, jolla on paljon mielenkiintoisia tarinoita elämän iloista ja suruista kerrottavanaan.
Lisähuomautuksena voisin todeta, että on ollut erittäin mukavaa ja jotenkin rentouttavaakin kuvata välillä miehiä. Tietynlaisen täydellisyyden ja kauneuden tavoittelun voi huoletta unohtaa, ja jälkikäsittelykin on jokseenkin erilaista. Toki nätit tytöt aina nättejä tyttöjä ja heitä on aina kiva kuvata, mutta tämän ukkojen enempi kuvaamisen voisin ottaa vaikkapa tämän loppuvuoden tavoitteeksi. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti